Crossfittaajan kannattaa vaatia laatua valmennukselta

CrossFit-saleja on Suomeen putkahdellut viime aikoina nopealla tahdilla. Harrastajamäärien kasvaessa on hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä tässä kuntoilumuodossa kannattaa valmennukselta ja ohjelmoinnilta osata vaatia.

Kysyin alkukesästä kolmelta pitkän linjan crossfit-valmentajalta heidän näkemyksiään hyvästä ja huonosta ohjelmoinnista sekä asiantuntevasta valmennuksesta. CrossFit Herttoniemen Antti Akonniemi, Reebok CrossFit 33100:n Lasse Rantala sekä CrossFit Lappeenrannan Juha Metsämuuronen pääsivät vastaamaan kysymyksiin hyvästä ja huonosta ohjelmoinnista sekä hyvästä ja huonosta valmennuksesta.

anttimakoilu2

Antti ”Herttoniemen notkea pantteri” Akonniemi toivoo, että liikkuvuusongelmiin kiinnitettäisiin valmennuksessa erityistä huomiota.

Kesällä avautuneen Herttoniemen salin valmentaja Akonniemi mukaan varsinkin lajista kiinnostuneen ja aloittelevan kannattaa ensitöikseen varmistua ensiksi siitä, että laji on virallinen CrossFit-sali ja salin valmentajat itse ovat lajin aktiivisia harrastajia.

– Valmentajilla on hyvä olla kokemusta myös muista lajeista ja niissä valmentamisesta. Tärkeää on myös, että salin valmentajat ovat tuttuja muiden boxien valmentajille, Akonniemi toteaa.

Jos tarkoituksena on päästä kisaamaan lajissa, niin silloin on hyvä pyrkiä löytämään sali, jossa treenaa aktiivesti myös muita kisaajia. Tällöin kisaajille voi olla myös omaa ohjelmointia. Myös valmentajien oma kisakokemus on tärkeää.

Laadukas ohjelmointi tärkeää

Tärkeintä harjoittelussa on kuitenkin laadukas ohjelmointi. Rantalan mielestä perinteisesti ohjelmointi toimii silloin, kun urheilijan harjoittelu on progressiivista. Ohjelmointia on kuitenkin ajateltava kokonaisvaltaisesti, eikä ”heti mulle kaikki nyt” -mentaliteetilla.

– Hyvässä ohjelmoinnissa huomioidaan kymmenen fyysistä ominaisuutta. Ohjelmointeja on silti yhtä monta kuin on ohjelmoijaakin: monesti ohjelmointi kuvastaa sen tekijän omia ajatuksia ja harjoitusfilosofiaa. Ohjelmoinnin tulee olla tarpeeksi haastava, muttei ylivoimainen, Rantala summaa.

Samoilla linjoilla on myös Akonniemi, joka muistuttaa, että treenit ohjelmoidaan ja mietitään pidemmälle aikavälille, eikä vain arvota benchmarkkeja treeneiksi. Esimerkiksi hän nostaa liikkuvuusongelmat. Hänen mukaansa valmentajien ei ole syytä käyttää liikkuvuusongelmia pelkästään tekosyynä liikkeiden korvaamiseen vaan liikkuvuusongelmia oikeasti yritetään korjata jokaisen harrastajan kohdalla.

Rantalan mukaan tärkeitä tekijöitä ovat yhteisöllisyyden ja treenimotivaation kannalta myös se, että kaikki urheilijat pystyvät tekemään jonkin harjoituksen määrättynä, eivätkä joudu skaalaamaan joka ikinen kerta. Hänen mukaansa huonon ohjelmoinnin tunnistaa jos se ei tuota tuloksia, aiheuttaa loukkaantumisia, tai ei herätä minkäänlaista treenimotivaatiota. Omaan harjoitteluun soveltuvan ohjelmoinnin löytääkin vain kokeilemalla.

lasse1

Rantalan mielestä jokaisen harjoittelijan kannattaa suhteuttaa harjoittelunsa tavoitteesiinsa ja omaan tasoonsa sekä edetä progressiivisesti kohti tavoitteitaan.

– Ohjelmointia ei kuitenkaan kannata vaihtaa joka päivä, vaan sen toimivuuden näkemiseen tarvitaan riittävän pitkä kokeilujakso. Muuten se on vain reenimenetelmistä hyppimistä suinpäin, Rantala sanoo.

Rantalan mukaan liian usein harrastajat tekevät liikaa ”omia treenejään” ohjelmoinnin päälle. Tämä pysäyttää kehityksen jossain vaiheessa. Mikäli esimerkiksi 2 minuuttia Franin jälkeen on tunne, että ”mitä seuraavaksi”, niin ei ole antanut itsestään kaikkea kyseiseen harjoitukseen. Kannattaa jutella valmentajan kanssa kun kehitys nykyistä ohjelmointia käytettäessä pysähtyy. Tuolloin voidaan suunnitella mahdollista lisäharjoittelua, tai tehdä omia kokeiluja.

Mistä tietää, että treenaa liikaa?

Metsämuurosen mukaan liiallisen harjoittelun hälytysmerkkeinä toimivat yleensä pysähtynyt tuloskehitys tai jatkuvat vammautumiset. Pahimmillaan liika harjoittelu voi myös johtaa niin sanottuun ylikuntotilaan, jonka haitalliset vaikutukset kehoon saattavat pahimmillaan olla jopa pysyviä. Ylikunnosta tarkemmin kannattaa tsekata vaikka wikipediasta tai Lihastohtorin mainio kirjoitus.

– Harjoittelu pitäisi olla mitoitettu jokaisen harjoitustaustaan ja tavoitteisiin sopivaksi. Ei voida kuvitellakaan, että esimerkiksi vasta vuoden CrossFittia harjoitellut ja heikon urheilutaustan omaava urheilija voisi noudattaa Games-/Regionaalitason urheilijoiden harjoitusohjelmia tai vetää läpi Smolovin kyykkyohjelmaa, Metsämuuronen sanoo.

Hänen mukaansa vähemmän kokeneiden harrastajien täytyisikin kuunnella ja totella (hyvien) valmentajien neuvoja ja ottaa oppia kokeneemmista urheilijoista. Monesti syy väsymykseen ja tunteeseen, että mahdollisesti kuormittaa itseään harjoittelulla liikaa, voi johtua pelkästään alipalautumisesta. Ravinnon saanti on liian vähäistä, unta ei saada tarpeeksi tai muu harjoittelun ulkopuolinen kuormitus (työ, siviilielämä, opiskelu) on suuri ja näin osaltaan hidastaa palautumista.

Mistä tietää, että treenaa liian vähän?

Jos tuloskehitys ei ole tavoiteiden mukainen, voi syy Metsämuurosen mielestä olla suoraan liian vähäisessä harjoittelussa. Varsinkin teknisemmät liikkeet vaativat valtavan toistomäärän, jotta ne kehittyvät ja urheilija voi sanoa hallitsevansa ne.

– Mikäli vaadittava määrä harjoittelussa tuntuisi olevan kohdallaan ja tuloskehitystä ei tapahdu, on silloin syytä etsittävä harjoittelun ohjelmoinnista, valmennuksesta/valmentajasta tai muuten harjoittelun kokonaiskuormituksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Kuinka tunnistaa huonon valmennuksen/valmentajan?

Metsämuurosen mukaan tähän vastaus löytyy yksiselitteisesti tuloksista tai pikemminkin niiden puutteesta. Myös jatkuvat loukkaantumiset ovat selkeä merkki siitä, että valmentaja ei ole tehtäviensä tasalla.

murre

Metsämuuroselle hyvä valmentaja ei ole pelkkä harjoituksen ohjaaja. Myös valmentaja kehittää itseään koko ajan.

– Jatkuvat vammautumiset kielivät virheellisistä suoritustekniikoista, väärästä kuormituksesta, puutteellisesta liikkuvuudesta ja lihashuollosta tai huonosta ravinnosta. Vaikka urheilijalla on suuri vastuu harjoittelunsa toteuttamisessa – ja luonnollisesti mitä kokeneempi urheilija on kyseessä, sitä suurempi on tuo omavastuu – on viimekädessä vastuu aina valmentajalla. Valmentaja on aina tulosvastuussa, Metsämuuronen muistuttaa.

Kuinka sitten valmennus voi ottaa huomioon sen tosiseikan, että jokainen on crossfittaaja on oma yksilönsä? Millainen on hyvä valmentaja?

– Hyvä valmentaja ei ole pelkkä harjoitusohjelman kirjoittaja tai cheerleader, joka pelkästään huutaa ”hyvä, hyvä, jaksaa, jaksaa” urheilijaryhmän edessä. Hyvä valmentaja kouluttaa itseään jatkuvasti, osaa soveltaa oppimaansa tietoa käytäntöön ja soveltaa sitä eri urheilijoihin vaatimuksiin, Metsämuuronen näkee.

Hänen mukaansa hyvä valmentaja huomioi urheilijan kokonaisvaltaisesti harjoittelua suunnitellessa, neuvoo ravinto- ja lihashuoltoasioissa, pitää huolen riittävästä palautumisesta ja vammojen ennaltaehkäisystä. Hyvä valmentaja käyttää pitkäjänteisesti ja kärsivällisesti aikaa tekniikoiden harjoittamiseen, opastaa ja korjaa virheellisiä suoritustekniikoita. Ja mikäli ei itse osaa, konsultoi silloin kollegoita, jotka osaavat.

– Hyvä valmentaja pystyy ja haluaa keskustella urheilijoidensa kanssa mihin tahansa harjoitteluun liittyvistä ja harjoittelun ulkopuolisista asioista. Hyvä valmentaja välittää. Jos nämä kriteerit täyttyvät valmentajassa on myös yksilön mahdollista saada hyvää valmennusta suuressakin ryhmässä, Metsämuuronen summaa.

Valmentajakolmikko muistuttaakin, että jokaisen CrossFit-salilla harjoittelevan on hyvä kysyä mielessään, täyttyvätkö nämä kriteerit oman salin valmentajassa vai onko ”valmentaja” pelkkä ohjaaja, joka vetää vain päivän harjoituksen läpi kiinnittämättä oikeasti huomiota urheilijoiden kehittämiseen. Urheilijoiden kehittäminen on CrossFitin alkuperäinen idea, ei ihmisten rahastaminen ja ryhmäliikuntatuntina oleminen, mikä nykyisin valitettavasti näkyy lieveilmiönä paitsi maailmalla myös joillakin suomalaisilla saleilla.

Mainokset

, , ,

  1. Pahimmat treenimyytit – osa I | Lihastohtori

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: